perjantaina, elokuuta 15, 2003

Gaeilge agus Fáilte!

Tervetuloa iiriä oppimaan!

An Chéad Cheacht - Ceacht a hAon

Ensimmäinen oppitunti - oppitunti numero yksi

An Chopail, an Séimhiú, an tAlt

Kopula, heikennys ja artikkeli


An Chopail - Kopula


Huonona uutisena kaikille iirin opiskelijoille pitänee aluksi ilmoittaa, että iirissä on kaksi olla -verbiä, jotka eivät ole korvattavissa toisillaan. Nämä ovat kopula ja , joista ensimmäinen ilmaisee pysyväisluonteista ja objektiivista, jälkimmäinen tilapäistä tai subjektiivista olemista. Trio Erektuksen pojat varmaankin sanovat, että kopula ilmaisee luonnontieteellistä olemista, kun taas -verbi on enemmänkin humanistinen luonteeltaan. No, leikki sikseen. Kopulan nimi tulee koplaamisesta, eli sillä kytketään yleensä yhteen kaksi substantiivia, kaksi käsitettä, ja se kertoo, mikä tai kuka jokin on, -verbi taas ilmoittaa, missä tai millainen joku tai jokin on.

Kopulalla on vain kaksi aikamuotoa: preesens ja preteriti. Tässä opetellaan preesensin tärkeimmät muodot:

IS = on
AN = onko?
NÍ = ei ole
NACH = eikö ole?
GUR(B) = että on
NACH = ettei ole


Gur(b) saa vokaalien edessä ylimääräisen b:n: deir Máirtín gur múinteoir é Tomás "Máirtín sanoo, että Tomás on opettaja", deir sé gurb ea "hän sanoo että näin on". Ääntämisen osalta on muistettava, että is ääntyy yleensä leveällä ässällä - ios olisi usein oikeinkirjoituksena lähempänä todellista ääntämistä, ja ainakin Munsterissa ääntämys on käytännössä as. Jos seuraava sana alkaa ahtaalla vokaalilla, is ääntyy ahtaana, ts. s muistuttaa englannin "sh":ta. Kun seuraava sana alkaa vokaalilla, is:n heikko vokaali katoaa usein, esim. is é -> 'sé. Huomaa, että englannin "is", vaikka tarkoittaakin usein samaa, äännetään aivan eri lailla kuin iirin is.

Kaikki kopulamuodot ovat yleensä heikkoja ja niiden vokaali on taipuvainen muuttumaan epämääräiseksi muminaksi. Nach säilyttää kuitenkin useissa murteissa selvän a-vokaalin, koska ach-äänne vahvistaa iirissä mielellään edellä olevaa a:ta.

Yksinomaan Ulsterissa esiintyy alkujaan skottigaelille tyypillinen kieltomuoto chan n sijasta. Tavallisesti sitä käytetään vain vastattaessa väitelauseeseen, esim. näin:

Is múinteoir é Seán. "Seán on opettaja." - Chan eadh! "Eipäs ole!" (Muissa murteissa ní hea. Huomaa, että lisää h-:n seuraavan sanan alkuvokaalin eteen.)

Ní múinteoir é Seán. "Seán ei ole opettaja." - Chan eadh, leoga. "Ei, ei tosiaankaan ole."(Muissa murteissa ní hea, muise.)

mutta:

An múinteoir é Seán? "Onko Seán opettaja?" - Ní hea[dh]. "Ei ole."

Nach múinteoir é Seán? "Eikö Seán ole opettaja?" - Ní hea[dh]. "Ei ole."

Kopulaa käytetään yleisesti kolmeen tarkoitukseen: identiteettilauseisiin, luokittelulauseisiin ja painottamiseen.

Identiteettilauseissa

kaksi määräistä tai tunnettua asiaa yhdistetään eli "koplataan" yhtäläisyysmerkillä:

Is í Máire Mhac Giolla Íosa Uachtarán na hÉireann "Mary Mac Aleese (Máire Mhac Giolla Íosa) on Irlannin presidentti (Uachtarán na hÉireann)"
Is í Anna Niskanen an tOllamh le Reiligiún Comparáideach "Anna Niskanen on uskontotieteen (Reiligiún Comparáideach) professori (an tOllamh)"
Is é Paavo Lipponen Ceann Comhairle na Pairliminte "Paavo Lipponen on parlamentin puhemies (Ceann Comhairle na Pairliminte)"
Is é an fear seo an lúbaire is mó dár casadh orm riamh "Tämä mies (an fear seo) on suurin kieroilija (an lúbaire is mó) jonka koskaan olen tavannut (dár casadh orm riamh)"

Kaikissa esimerkkilauseissa meillä on jotain määräistä - henkilönnimet ovat luonnostaan määräisiä, ja an fear seo "tomä mies" (ei mikä tahansa mies, vaan juuri tämä tässä) sisältää määräistävän pronominirakenteen an...seo - joka julistetaan samaksi kuin jokin toinen selvästi määräinen asia (Uachtarán na hÉireann - Irlannin presidentti, an tOllamh le Reiligiún Comparáideach - uskontotieteen professori, Ceann Comhairle na Pairliminte - parlamentin puhemies, an lúbaire is mó dár casadh orm riamh - suurin koijari ja huijari - lúbaire tarkoittaa sananmukaisesti "kiemurtelijaa", lúb on kaari, kiemura tai silmukka - jonka koskaan olen tavannut).

Identifioivaan kopulalauseeseen kuuluu oleellisena osana kopulan jäljessä tuleva ns. flankeeraava pronomini - é, í, iad - jolla erotetaan kopula topiikistaan - subjektista ei kopulalauseissa yleensä puhuta. É tarkoittaa "hän" tai "se", maskuliininen suku, í viittaa feminiiniseen "häneen" tai "siihen", ja iad tarkoittaa "ne, he". Pronominin luku ja suku määräytyvät kopulalauseen topiikin mukaan.

Identifioivan kopulalauseen sanajärjestys on siis:

1) KOPULA 2) FLANKEERAAVA PRONOMINI 3) TOPIIKKI 4) PREDIKATIIVI

eli siis jos sanomme suomeksi "X (= subjekti) on Y (= predikatiivi)", niin iiriksi se on käännettävä "is é/í/iad X (= topiikki) Y (= predikatiivi)".

Topiikin ja predikatiivin ero ei ole iirissä ihan selvä, eikä niiden keskinäinen järjestys ole ihan tarkka. Jos topiikki on hyvin pitkä ja raskas konstruktio, joka sisältää sivulauseita ja muuta roinaa, se saattaa tulla predikatiivin jäljessä, eikä päinvastoin, ja tällöin tulee itse päätellä, onko lause ymmärrettävä "X on Y" vai "Y on X". Ja jos molempien perässä on paljon sivulauseita, tarkentavia määreitä sun muuta romua, on tavallista merkitä partikkelilla , mihin topiikki loppuu ja mistä predikatiivi alkaa - tai mihin predikatiivi loppuu ja mistä topiikki alkaa. On myös mahdollista siirtää topiikki kopulan eteen ja erottaa se muusta virkkeestä pilkulla: An t-amadán damanta a bhris an teilifíseán orm arú inné, is é an ceanrachán céanna a bhí ag iarraidh an coimeadar a chur ar Mháire inné "Se helvetin puupää (amadán damanta) joka rikkoi toissapäivänä minun televisioni (a bhris an teilifíseán orm arú inné) on sama surkimus (an ceanrachán céanna) joka yritti eilen iskeä Máirea (a bhí ag iarraidh an coimeadar a chur ar Mháire inné)."

Luokittelulauseissa


luokitellaan alkio osaksi joukkoa. Katso seuraavia esimerkkilauseita.

Is múinteoir é Seán. Seán on opettaja.

Is polaiteoir é Paavo Lipponen. Paavo Lipponen on poliitikko.

Is bia úll. Omena (úll) on ruokaa (bia).

Is toradh é an t-úll. Omena (úll) on hedelmä (toradh)

Is Aontachtóirí iad lucht leanúna Ian Paisley. Ian Paisleyn kannattajat (oikeastaan "seuraajaväki", lucht leanúna; lucht = kansa, väki, leanúint = seuraaminen) ovat unionisteja (Aontachtóir = unionisti).

Is Dílseoirí iad. He ovat lojalisteja (Dílseoir = lojalisti; dílis = lojaali, uskollinen).

Luokittelevan kopulalauseen sanajärjestys on siis:

1) KOPULA 2) LUOKKA 3) PRONOMINI 4) LUOKITELTAVA

tai

1) KOPULA 2) LUOKKA 3) LUOKITELTAVA.

An Fuaimniú agus an Litriú - Ääntäminen ja oikeinkirjoitus 2 u: Litir ar litir - kirjain kirjaimelta


Iloitkaa ja riemuitkaa, rakkaat lukijat, sillä ääntämisohjeiden viimeinen luku on nyt alkamassa, eli kohta päästään itse asiaan. Nyt mainitaan siis, miten äännetään

U


Noin yleisesti ottaenhan ei pitäisi olla vaikeuksia, mutta erityisesti leveän CH:n edellä lyhyt U on aika o-mainen. Sitten kannattaa muistaa, että U-kirjainta käytetään aika usein sleamhnógina, vallankin I:n edellä. Jos U:ta seuraa leveä BH, MH, DH tai GH, se yleensä sulautuu lyhyen U:n kanssa yhteen pitkäksi vokaaliksi. Mutta esimerkiksi sanan ubh [u:], [uw] monikkomuodossa uibheacha [u]-äänne saattaa kadota ääntämyksestä kokonaan, ainakin Connemarassa: [iv'@xi:].

Ú


Pitkä U äännetään suppeampana ja vähemmän o-maisena kuin lyhyt u.

UA


on selvä diftongi, alkaa selvällä [u]-äänteellä ja loppuu epämääräisempään äänteeseen, joka on a- tai e-mäinen riippuen siitä, tuleeko perässä leveä vai ahdas konsonantti. Länsisuomalainen tapa ääntää suomen uo-diftongi riittää useimmissa tapauksissa approksimaatioksi. Tosin on syytä muistaa, että niin UA- kuin IA-diftongeilla on erityisesti painottomissa sanoissa ja nopeassa puheessa taipumusta kehittää sanan alussa eteensä konsonantti: iarraidh [i@ri] -> [jari], uachtar [u@xt@r] -> [woxt@r].

An Fuaimniú agus an Litriú - Ääntäminen ja oikeinkirjoitus 2 t: Litir ar litir - kirjain kirjaimelta


T


T:n kohdalla on taas kerran muistettava, että iirinkielinen T (kuten D) on dentaalisempi kuin englannin T (ja englannin D). Uusimmissa lainasanoissa, vallankin erisnimissä, esiintyy usein sananalkuinen "englantilainen T", johon iirin alkumutaatiot eivät vaikuta: sean-nós -laulajatar Nan Tam Taimín de Búrcan ("Tommyn Tomin Nan", ts. Nan on Tomin/Tamin tytär, ja Tom/Tam on Tommyn/Taimínin poika) isän ja isoisän nimet ovat englannista lainattuja, joten T ei genetiivissä muutu TH:ksi; jos käytettäisiin vanhempia iirinkielisiä nimimuotoja, joissa edelleen äännetään "iirin T", Nanin nimi olisi Nan Thomáis Thomáisín de Búrca.

Ahdas T voi olla hyvinkin samanlainen kuin englannin ch sanassa church, mutta palataalisempi. Liudentunut T lienee kuitenkin parempi ääntämistapa.

TH


TH äännetään aina H:ksi, joskin ainakin Connemarassa se saattaa vokaalien välissä ja jäljessä kadota kokonaan. Ulsterissa sitä vastoin se voi olla juuri näissä asemissa hyvin voimakkaasti ääntyvä ja kuulostaa miltei ich- tai ach-äänteeltä leveydestään tai ahtaudestaan riippuen.

An Fuaimniú agus an Litriú - Ääntäminen ja oikeinkirjoitus 2 s: Litir ar litir - kirjain kirjaimelta


S


S:n ääntämisessä on tärkeintä se ahtauden ja leveyden eron huomioonottaminen. Leveä S on terävä englantilainen ässä, kun taas ahdas S äännetään ns. suhuässänä - tosin selvemmin palataalisena kuin englannin SH ja saksan SCH, itse asiassa puolan sanassa siusiu äännetään hyvin iirin ahtaan ässän kaltainen äänne. Maallikoille asia tulee ehkä helpoimmaksi tajuta, jos sanon, että iirin ahdas ässä on ikään kuin välimuoto yhtäältä englannin ja saksan suhuässästä ja toisaalta saksan ich-äänteestä - siis hammasvallilta hieman poispäin, ja kovaa kitalakea enemmän kehiin. Ei kuitenkaan pidä liioitella.

Sellaisissa sanoissa kuin fóirsteanach "sopiva", sráideog "makuusija", sráid "katu" SAATETAAN ääntää RS tai SR kuten riikinruotsalainen RS sellaisessa sanassa kuin kors. Mikään pakko tämä ei ole, ja se taitaa rajoittua vain nopeaan puheeseen ja tiettyihin murteisiin. Sitä ei kuitenkaan kannata apinoida, mutta se on hyvä tunnistaa.

SH


SH äännetään aina kuten H. Se siis ei ole englannin SH. Englannin SH on lähinnä iirin ahdas ässä.

tS


Tämä äännetään kuten T - ahdas tai leveä, ympäristöstä riippuen.

An Fuaimniú agus an Litriú - Ääntäminen ja oikeinkirjoitus 2 r: Litir ar litir - kirjain kirjaimelta


R


R on jo hieman vaikeampi. Leveä R äännetään yksitäryisenä ärränä, ei ihan englantilaisena äwrrränä, vaan suomen ärrän heikompana versiona. Englantilaistyyppistä ärrää olisin valmis pitämään huonona iirinä, vaikka myönnetään pois, että sitä kuulee, ja taitaa nykyään kuulla ihan syntyperäisiltäkin. Leveä ärrä ei koskaan jää ääntämättä.

Ahdas ärrä on sitten jo eri juttu. Periaatteessa se tulisi ääntää liudentuneena ärränä, siis kuten venäjän sanassa slovar'. Käytännössä ahdas ärrä voi olla melkein kuin soinnillinen suhuässä - tshekin kielen hatullinen ärrä tulee lähelle eräiden murteiden tapaa ääntää ahdas ärrä - tai, varsinkin Ulsterissa vokaalien välissä tai jäljessä, lähinnä suomen j:n kaltainen äänne: deireadh "loppu", U [d'eju], Gaoth Dobhair (paikannimi), U [gï: do:j], Máire (etunimi), Connemara [ma:r'@], U [maij@]. Skottigaelille tyypillistä tapaa ääntää vokaalienvälinen ahdas ärrä kuten englannin th sanassa that ei tietääkseni esiinny Irlannin puolella.

Sananalkuinen ärrä ei ole koskaan ahdas, vaikka sen pitäisikin kirjoituksen perusteella olla: "kuningas" voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa ruí, rith "juokse!" voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa ruith (Connemarassa se äännetään [ru], joka vastaisi nimenomaan sitä kirjoitusasua!), ja righin "jäykkä" voisi yhtä hyvin olla roighin - ääntäminenkin on varsin usein [rain'], joka tosiaan kuulostaa siltä kuin se kirjoitettaisiin raighin tai roighin. - Poikkeuksia tästä säännöstä voivat olla painottomat partikkelisanat, kuten riamh "koskaan", mutta suoraan sanoen ääntäisin sen kyllä itse leveällä ärrällä, siis [ri@w] eikä [r'i@w].

Merkillepantavaa on sekin, että yhdistelmässä -RN- tai -RD- ärrä äännetään aina leveänä: céirnín "äänilevy" [k'e:rn'i:n] - äännetään siis melkein kuin kirjoitettaisiin "céarnín" tai suorastaan "ciarnín".

Huomaa, että -RD pidentää (tai diftongoi) edessä olevan painollisen vokaalin. Tämä on vielä ehdottomampaa kuin -NN:n ja -LL:n tapauksessa, koska -RD:n aiheuttama pidennys on voimassa silloinkin, kun -RD:n jäljessä tulee lisää tavaraa. Ard "korkea" äännetään [a:rd] tai jopa [aurd], airde "korkeus" mielellään [aird'@], Munsterissa jopa [i:rd'@], koska siellä sanan airde A-kirjain tulkitaan sleamhnógiksi (munsterilaisissa murreteksteissä sana airde saatetaankin sen tosiasiallisen ääntämisen markkeeraamiseksi kirjoittaa "aoirde").

Huomaa myös svaavokaali R:n jäljessä sellaisissa sanoissa kuin seirbhís [s'er'@v'i:s'] "palvelu", tairbhe [tar'@v'@] "hyöty" - tämä sana kuulostaa sekä merkityksen että ääntämyksen osalta merkillisesti samalta kuin suomen tarve, eikä kyse ole sattumasta: molemmat sanat on näet lainattu skandinaaviselta taholta (samaa alkuperää on ruotsin tarvas ja saksan Bedürfnis).

tiistaina, elokuuta 12, 2003

An Fuaimniú agus an Litriú - Ääntäminen ja oikeinkirjoitus 2 p: Litir ar litir - kirjain kirjaimelta


P


Tämänkään ääntämisessä ei pitäisi olla erityistä vaikeutta. PH äännetään tietysti kuten F, ja kuten F, sekin on mielellään bilabiaalinen, ei labiodentaalinen. Ja muistakaapa sitten se ahtaus tai leveys!

maanantaina, elokuuta 11, 2003

An Fuaimniú agus an Litriú - Ääntäminen ja oikeinkirjoitus 2 o: Litir ar litir - kirjain kirjaimelta


O


Yleisesti ottaen painollinen lyhyt O äännetään lyhyenä [o]-äänteenä. Kuitenkin on todettava, että erityisesti Ulsterin murteessa lyhyen O:n ja lyhyen A:n sekoittuminen on varsin tavallista. En menisi suorastaan sanomaan, että Ulsterin lyhyt O on aina [a]-mainen, mutta ainakin tämä taipumus murteessa tuntuu aina olevan. Ainakin sanalla boladh"haju, hajuaisti" on taipumus ääntyä [bal-] myös Connachtin murteessa.

Sanansisäinen -obha-, -ogha-, -omha-, -odha- ääntyy yleensä pitkänä [o]-äänteenä, tosin on muistettava, että Ulsterissa -gh- ja -dh- saattavat muuttaa sen pitkäksi [e]:ksi: togha "valinta", "valio": Ulsterissa [te:]; ja toisaalta myös diftongoituminen on tavallista, esim. Connachtissa [tau]. Sellaisessa yhdistelmässä kuin -oi- O-kirjain on usein pelkkä sleamhnóg: coimhéad [kiv'e:d] "katsella, vahtia"; tai sitten se sulautuu lyhyeksi [e]:ksi yhdessä I:n kanssa: scoil "koulu" äännetään usein [skel']. Muista, että -omha- äännetään Connemarassa pitkänä [u]:na sisältämänsä nasaalikonsonantin jäänteiden vuoksi: comhar "yhteisyys, talkoohenki, talkoot, yhteistyö", Ulster [ko:r], Co [ku:r].

Ó


Pitkä O on pitkä O, tosin on muistettava, että se on ainakin Ulsterissa hyvin avoin ja ehkä aika A-mainenkin. Itse asiassa Ulsterissa Ó ääntyy kuten englannin "aw" - sekä myös samalla tavalla kuin Connachtin Á! Niinpä connachtilainen (ja kirjakielinen) sana nollalle - náid - joka on lainattu Ulsterin murteeseen suullista tietä, kontaktissa connemaralaisten kanssa, pitäisi connemaralaisen ääntämyksensä mukaisesti kirjoittaa nóid, ainakin jos ulsterilaiselta kysytään. Connemaralaisten Ó on suppeampi ja u-maisempi. Tosin myös Ulsterista tunnetaan tällainen suppea pitkä [o]-äänne, mutta se kuuluu ennen muuta niihin sanoihin, joissa alkuperäinen -abha-, -omha- ym. on muuttunut pitkäksi [o]:ksi.