An Dara Ceacht, Ceacht a Dó - Toinen oppitunti, oppitunti kaksi
Úsáid an Ainmfhocail Bhriathartha - Verbaalisubstantiivin käyttö
Useimmissa meidän osaamissamme kielissä verbien perusmuotona pidetään infinitiiviä, mutta iirissä ei sellaista ole. Sen sijaan iirissä on verbaalisubstantiivi, joka ei missään mielessä ole verbin perusmuoto. Sanakirjat käyttävät yleensä perusmuotona verbin käskymuotoa eli imperatiivia, joka on yleensä sama kuin verbin vartalo: creid! "usko!", tosin vanhemmat sanakirjat aakkostavat verbit - latinan mallin mukaan - ensimmäisen persoonan yksikön preesensin mukaan, siis creidim "uskon". Tämän lisäksi jokaisesta verbistä on aina syytä opetella myös sen verbaalisubstantiivi, ja oma käytäntöni onkin aina mainita verbit muodossa "imperatiivi!/verbaalisubstantiivi", esim. näin:
creid!/creidiúint uskoa
mothaigh!/mothú tuntea; kuulla
braith!/brath tuntea; olla riippuvainen
iarr!/iarraidh pyytää; yrittää
féach!/féachaint katsoa; koettaa; yrittää
meas!/meas arvioida, arvella, arvostaa
caith!/caitheamh kuluttaa, käyttää; heittää, ampua; täytyä
stad!/stad pysähtyä, lopettaa, pysäyttää
éist!/éisteacht kuunnella; vaieta, sulkea suunsa; lopettaa
salaigh!/salú liata
tuig!/tuiscint ymmärtää
rith!/rith juosta, virrata, kulua loppuun; hoitaa, ylläpitää, pitää käynnissä
ól!/ól juoda
mair!/maireachtáil elää, jäädä henkiin; jatkaa, jatkua
mungail!/mungailt pureskella, mässyttää
buail!/bualadh lyödä; puida
rothaigh!/rothaíocht pyöräillä
tiomáin!/tiomáint ajaa
gabh!/gabháil ottaa, vallata
bligh!/bleán lypsää
breathnaigh!/breathnú katsoa; arvioida
teilg!/teilgean heittää, oksentaa, tuomita
tréig!/tréigean jättää, lähteä, hyljätä, häipyä, haipua
maith!/maitheamh antaa anteeksi
cruthaigh!/cruthú luoda; osoittaa, todistaa; osoittautua, pärjätä (hyvin tai huonosti)
Kuten näkyy, verbaalisubstantiivit voidaan johtaa verbeistä aika monella tavalla. Sellaistakin näkee joskus, että verbaalisubstantiivi on täysin erilainen kuin vastaava verbi, mutta tämä rajoittuu epäsäännöllisiin verbeihin, joita iirissä on oikeastaan todella vähän. (Ainoa esimerkki, joka tulee suoralta kädeltä mieleen, on téigh!/dul "mennä", ehdottomasti iirin epäsäännöllisin verbi.) On hyvin tavallista, että verbaalisubstantiivien tapaan käytetyllä substantiivilla ei ole vastaavaa verbiä, mutta sitä vastoin on hyvin harvinaista, että verbillä olisi vain tavalliset taivutusmuodot ilman verbaalisubstantiivia - ainoa mieleeni tuleva esimerkki on yksinomaan Munsterin murteessa käytetty verbi ráinigh. Tämä on oikeastaan nyttemmin säännölliseksi verbiksi iirissä muuttuneen verbin sroich!/sroicheadh vanha epäsäännöllinen menneen ajan muoto, joka on lähtenyt omille teilleen ja muuttanut hieman merkitystäänkin. Joskus verbaalisubstantiivilla voi olla merkityksiä, jotka puuttuvat sen finiittisiltä verbimuodoilta: esimerkiksi iarr-verbi tarkoittaa finiittisenä lähinnä "pyytää", mutta sen verbaalisubstantiivilla iarraidh on myös merkitys "yrittää", ja huutamista tarkoittavan verbin gáir! verbaalisubstantiivi gáire (Ulsterissa gáirí) viittaa etupäässä nauramiseen. Tällainen on kuitenkin tuiki harvinaista.
Verbaalisubstantiivien muodostamisessa esiintyy murteittain paljonkin vaihtelua. Creidiúint on standardi, mutta eteläisissä murteissa esiintyy myös muoto creistiúint (joka on alun perin varmastikin ollut creidsiúint), Ulsterissa taas tavataan verbaalisubstantiivia creidbheáil. Cruthaigh-verbillä on Connemarassa verbaalisubstantiivi cruthachtáil, mair-verbi on kuuluisa verbaalisubstantiivien kirjosta eri murteissa: mairstint, mairstean, mairstin (Ulster), mairiúint, maireachtaint (Munster). Connachtilaiset murteet (Connemara ja Mayo) käyttävät joskus -achan-päätettä sellaisilla verbeillä, joilla kirjakieli suosittaa säännöllisempää -ú-päätettä.
Verbaalisubstantiiveja voidaan käyttää seuraavasti:
- Verbin déan!/déanamh "tehdä" kanssa finiittiverbien korvaamiseen: Déanann sé an t-urlár a ghlanadh gach uile lá "Hän puhdistaa lattian joka ikinen päivä" ei tarkoita oleellisesti eri asiaa kuin Glanann sé an t-urlár gach uile lá. (Glan!/glanadh "puhdistaa, siivota".) Tämä ei tosin ole kovin tavallista niin helpoilla ja tavanomaisilla verbeillä kuin glan!/glanadh. Sitä vastoin jos verbi on kovin pitkä ja hankala, tämä käyttötapa voi tulla kyseeseen: esimerkiksi Céard a dhéanann an meafar seo a shamhailchomharthú? on oikeasti hieman luontevampi tapa kysyä "Mitä tämä metafora symbolisoi?" (sananmukaisesti "Mitä tämä metafora tekee symbolisoida?", vrt. englannin "What does this metaphor symbolise?") kuin Céard a shamhailchomharthaíonn an meafar seo?.
- Ylipäätään sillä tavalla kuin muut kielet käyttävät verbien infinitiiviä. Tällaisissa konstruktioissa objekti tulee ensin, sitä seuraa a (tämä tulee alun perin prepositiosta do) ja lopuksi tulee verbaalisubstantiivi, jonka ensimmäinen konsonantti on heikennetty:
an t-urlár a ghlanadh puhdistaa lattia (verbi glan!/glanadh puhdistaa, siivota)
Gaeilge a fhoghlaim oppia iiriä (verbi foghlaim!/foghlaim oppia, murteittain myös "opettaa")
tobac a chaitheamh polttaa tupakkaa (verbi caith!/caitheamh heittää, ampua, kuluttaa, käyttää, täytyä)
leabhair a scríobh kirjoittaa kirjoja (verbi scríobh!/scríobh kirjoittaa)
bróga a chaitheamh pitää, käyttää kenkiä
éadaí a chaitheamh pitää, käyttää vaatteita
uisce beatha a ól juoda viskiä (verbi ól!/ól juoda)
scéal a chreidiúint uskoa juttu, tarina (verbi creid!/creidiúint uskoa)
bó a bhleán lypsää lehmää (verbi bligh!/bleán lypsää)
ríomhaire a cheannach ostaa tietokone (verbi ceannaigh!/ceannach ostaa)
Tällaiset infinitiivirakenteet voidaan sitten liittää modaalisiin rakenteisiin, esimerkiksi is maith liom, ní maith leat "minä pidän, minä en pidä" vaikkapa seuraavasti:
caithfidh tú culaith níos fearr a cheannach "sinun täytyy (caithfidh tú) ostaa parempi puku (culaith = puku, níos fearr = parempi)
is maith liom leabhair a léamh "minä pidän (is maith liom) kirjojen lukemisesta (léigh!/léamh = lukea)"
ní mór dúinn an síol a chur "meidän täytyy (ní mór dúinn, oikeastaan "ei ole suuri meille", ts. "ei ole meiltä liikaa vaadittu") kylvää siemen (síol = siemen, cuir!/cur = panna, asettaa paikalleen, kylvää, haudata)"
is fuath liom mo sheomra a ghlanadh "inhoan sitä (fuath = viha), että minun täytyy siivota huoneeni, inhoan huoneeni siivoamista (seomra = huone, mo sheomra = minun huoneeni)
- Kestomuotojen, tekeillä olemista ilmaisevien liittomuotojen muodostamiseen - olen tekemässä jne. Näiden muodostamiseen tarvitaan myös prepositioita ag = -lla, omistuksessa, kohdalla, (työn) kimpussa, ja do = -lle; sekä olla-verbiä, siis tilapäistä tai paikallista olemista tarkoittavaa verbiä tá.
JOS KESTOMUODOLLA EI OLE OLLENKAAN OBJEKTIA
Jos kestomuodolla (on tekemässä -muodolla) ei ole ollenkaan suoraa kohdetta eli objektia, lauseen sanajärjestys on seuraava:
TÁ + SUBJEKTI + AG + VERBAALISUBSTANTIIVI
Esimerkkejä:
Tá Tomás ag cruthú go maith ar scoil. "Tomás pärjää koulussa hyvin."
Tá Cathal amuigh ag rothaíocht. "Cathal on ulkona (amuigh) pyöräilemässä." (roth = pyörä, rothar = polkupyörä, rothaí = polkupyöräilijä, rothaíocht = polkupyöräillä, polkupyöräileminen)
JOS KESTOMUODOLLA ON OBJEKTI
Jos kestomuodon objekti on substantiivi, silloin tämä substantiivi seuraa verbaalisubstantiivia. Periaatteessa sen pitäisi silloin aina olla genetiivimuodossa, mutta käytännössä tästä säännöstä fuskataan aika usein, ainakin jos objekti on monikko, eikä sen edessä ole artikkelia. Miksikö genetiivimuodossa? No, siksi, että tällainen kestomuoto - vaikkapa tá mé ag déanamh an ruda "minä olen tekemässä asiaa" - tarkoittaa sananmukaisesti minä olen asian tekemisellä, eli objekti (asia) on nimenomaan verbaalisubstantiivin (tekeminen) genetiivimääre.
Iirissä genetiivimääre tulee aina pääsanansa jälkeen - suomeksi sanotaan miehen auto, mutta iiriksi gluaisteán an fhir, siis "auto miehen". Siksipä myös verbaalisubstantiivin genetiiviattribuutti tulee pääsanansa jälkeen, eli déanamh an ruda "asian (rud) tekeminen (déanamh)".
Lisää esimerkkejä:
Tá Máirtín ag pógadh an chailín. "Máirtín suutelee tyttöä."
Tá Seán ag tiomáint an ghluaisteáin. "Seán ajaa/kuljettaa autoa."
Tá mé ag scríobh an cheachta seo. "Minä kirjoitan tätä oppituntia." (Ceacht "oppitunti, läksy" on maskuliini, an ceacht, genetiivi on ceachta ja artikkelin kanssa an cheachta.)
Tá an coiste ag cardáil na ceiste. "Komitea pohtii kysymystä". (Coiste "komitea". Verbi cardáil on käskymuodossa samannäköinen kuin verbaalisubstantiivinsa - kuten -áil-loppuiset verbit yleensäkin - ja tarkoittaa alun perin villojen karstaamista, mutta nykykielessä myös jostain aiheesta keskustelemista, sen pohtimista ja käsittelyä. Ceist "kysymys" on feminiini - an cheist - ja saa genetiivimuodon na ceiste.)
Yhteenvedonomaisesti voidaan siis sanoa, että kun verbaalisubstantiivilla on suora objekti, JOTA ILMAISTAAN SUBSTANTIIVILLA (ei pronominilla), sanajärjestys on seuraava:
